Terkkuja Bangaloresta! Neljän mimmin voimin lähdimme valloittamaan tätä "naapurikaupunkia" n.360 km päässä. Jotta jännitys säilyisi, päätimme mennä junalla, tosin ykkösluokassa. Taso oli melkein meidän IC 2lk, meinas tulla kylmä kun ilmastointi oli niin isolla. Kohtuu mukavat penkit oli istua ja vähän ottaa untakin, lähtihän juna jo klo 6 aamulla. Matka kesti viitisen tuntia (eli ei ihan luotijuna kuitenkaan). Tarjoilu pelasi kuin lentokoneessa, ensin tuli kahvia, keksejä ja karkkia. Hetken päästä corn flakeseja. Sitten vielä lämmin aamiainen munakkaineen ja toasteineen, tosin chilin voimakkaalla säestyksellä. Kyllähän tällä kelpasi kulkea, vaikka matka oli "ylämäkeä". Bangalore on noin kilometrin korkeudella ja ilma ihanasti kuivempaa ja viileämpää. Ekaa kertaa aikoihin siis pystyi pitämään pitempää pöksyä ja hihaa.

Meillä oli varattu auto näiksi pariksi päiväksi ja eka homma oli löytää kuski. Soittelusession ja pienen kuurupiilon jälkeen sekä me että kuski ja auto olimme samassa paikassa. Bangaloressa meno oli peri-intialaista, mutta silti eron huomaa vanhoillisen Chennain ja It-kaupunki Bangaloren välillä. On moderneja ostoskeskuksia -jopa hypermarketti hieman Prisman tyyliin. Kyllä ihmetyttää Chennain meininki ja ruokaostokset postimerkin kokoisista nuhjuisista puljuista. Pukeutuminenkin oli paljon vapaampaa, farkkukansaa oli selkeästi enemmän, vaikka sarejakin naisilla näki. Liikennettä oli paljon, mutta kaoottisuutta ehkä hitusen vähemmän, oli kaistamaaluksia ja taisi niitä osa noudattaakin. Riksoja oli enemmän ja mopoja oli vähemmän -sekä kypärän käyttö paljon suositumpaa. Kaupungista löytyi muutama mukava iso puisto, Botanical gardeniin tehtiin pikavisiitti myös.

Torstaina kierreltiin muutama ostoskeskus, josta mukaan tarttui muutama vaatekappale. Sitten testattiin Wine and Cheese-shop, joita Chennaista ei löydykään. Hieman meitä huvitti, kun kysyttiin että missäs ne juustot on? No, juustoja löytyi seuraavana päivänä hypermarketista (kallista toki). Illalla suuntasimme apartmentos-tyyppisestä majapaikastamme japanilaiseen ravintolaa maistelemaan sushia. Kuskin kanssa sukset päätyivät tässä vaiheessa ristiin. Aamulla hän lähti näyttämästämme osoitteesta huolimatta ihan väärään paikkaan ja ajettiin varmaan tunnin lenkki ylimääräistä, koska hän oli saanut jonkun toisen osoitteen toimistoltaan. Eikä millään meinannut uskoa meitä, että mennään väärään paikkaan. Illalla ravintolaan näytimme myös osoitteen ja niin hän jätti meidät yhdessä kadun kulmassa ulos ja viittoili, että tuolla se on, tähän ei voi parkata. Soittakaa sitten kun olette valmiina. Niinpä lähdimme etsimään, lopulta ravintola löytyi n.1,5 km siitä suunnasta mistä olimme ajaneet ohi. Eli kuskilla ei ollut aavistustakaan, missä sen piti olla. Soitimme, että hän voisi kuitata itsensä ulos tältä illalta, kunhan löytää ravintolan ja meidät. Kyllä kesti. Seuraavaksi päiväksi vaadimme uuden kuskin ja sitten homma pelasi ihan hienosti.

Herkullisten japanipöperöiden jälkeen nappasimme riksan ja lähdimme katsastamaan Fuga-nimisen istuskelupaikan. Tarjoilijoita oli tupa täynnä, asiakkaita muutama kourallinen. No, tulipa nähtyä ettei meno kovin kummoista ole täälläkään, missä baareja on. Lähdimme kämpille kikattelemaan jo hyvissä ajoin ennen ravitsemusliikkeiden yhdentoista sulkemisaikaa, oli muuten paljon hauskempaa (mikä ei liene yllätys). Ja toki sullouduimme myös paluumatkaksi kaikki nejä samaan riksaan, joka löysi pomppien ja putputtaen perille.

Perjantaina nautimme aamiasta asuntomme terassilla, puoli kymmenen olimme ainoat asikaat poikien juoksuttaessa meille kahveja, munakkaita ja toasteja. Ei paha ollenkaan. Paitsi sain maitokahvin sijasta kupillisen kuumaa maitoa ja hetken ihmettelyn jälkeen pussin instant-kahvia lisukkeeksi. Sitten ei pokka enää pitänyt, kyllä tää inkkarilogiikka on pettämätön... Päivä saatiin kuitenkin hyvään käyntiin ja UB-city ultarmodernin ostosparatiisin (Vuittonit ja muut) pikakierroksen jälkeen suuntasimme hypermarketille sekä lounasbuffeelle. Kyllähän sitä tällaisessa kaupungissa vaikka hetken elelis. No, ei tuo junamatka onneksi pahan pituinen ole, vaikka kävisi vielä uudelleenkin hieman "tuulettumassa". Tosin muitakin mimmimatkakohteita on jo mietitty, kuten Mumbai, Goa ect.

Illalla saavuimme kaatosateiseen Chennaihin. Tosin sade on täällä lämmintä suihkua. Kadut lainehtii ja roskat kelluu. Autot, mopot ja kävelijät koettavat kaikki samalle kuivemmalle kaistaleelle ja siitäpä sitä ruuhkaa taas syntyykin. Osa sivukaduista on kolmen päivän sateen jäljiltä aikas valtoimenaan vettä. Se on sitä monsuunia nyt!