Tällä viikolla on taas sadellut ja varsinkin aamusta on ollut synkkää kuin Suomessa konsanaan tähän aikaan. Tosin tuo läpötilapuoli sitten todistaakin sen että ollaan aika toisella puolella maapalloa. Alhaisimmillan päiväläpötilat ovat olleet +29 ja kosteusprosentti on pysynyt jokseenkin 95% joten ei paljon pyykkejä tarvitse ulkona kuivatella. Mike onnistui jostain saamaan kelpo nuhan ja loppuviiko on mennyt pärskiessä kotona. Tosin kuntosalikin nyt lopullisesti muutti parin kilsan päähän, niin onhan nuha ollut hyvä tekosyy olla vaivautumatta sinne. Täytynee taas aloittaa uusi uljas elämä, kun tästä tervehtyy.
Kuskimme Shankar on ollut teillä tietymättömillä maanantain palkanmaksun jälkeen. Tiistai-aamuna tuli soitto, että tänään ei voi tulla töihin ja Henkka oli ymmärtävinään, että Shankar oli menossa maksamaan lainojaan kaupungille. Jeppe ei seuravanakaan päivänä tullut ja Henkan pomo oli sitä mieltä että Shankarin setä oli kuollut. Ota nyt näistä sitten selvää. No, eipä näkynyt loppuviikkoonkaan, vaikka pyydettiin tekstarilla ilmoittamaan aikeista kun ei puhelimeen vastaa. Taitaa siis olla uuden kuskin etsinnän paikka, tämä viikkon on menyt erilaisilla taksi/varakuski järjestelmillä, joka ei tosiaan ole ihan aukoton. Ketäänhän ei tunnu saavan töihin ennen kahdeksaa ajamaan toimistolle, hyvä jos sen jälkeenkään.
Pedagogiset opinnotkin ovat hieman edenneet viime viikkojen aikana. Skypen ja gmailin mahdollistaman dokumenttien jakamisen kautta opintopiirimme on touhunnut muutamaa tehtävää eteenpäin yhteistuumin. Tarkoitus oli seurata myöskin Niittylahden opiston opetusta, mutta vielä eivät linjat olleet suosiollisia, kokeillaan ensi viikolla uudelleen. Kyllä tekniikka on hieno juttu!
Veronpalautuksiakin tuli sen verran, että naapuribjyytissä kävin ottamassa jalkahoidon ja manikyyrin. Ja tietysti ne tehtiin samaan aikaan. Melkoisen metka tunne, kun toinen rassaa varpaiden kynsiä ja toinen sormien... Alkuviikosta samaisessa paikassa sain hiustenleikkuussa palautetta, miten mulla on ohuet hiukset! Kerta kaikkiaan meinas pokka pettää. Mutta tottahan tuo lienee täkäläisiin mustiin ja paksuihin hiuksiin verrattuna, ohut mikä ohut. Täällä naiset pitää hiukset AINA letillä, joten tuo kerroksittain leikkaaminen tms. hienoudet ei ihan niin hanskassa ole. Mutta pääsinpä ainakin huonoista latvoista eroon. Värin laitoin kyllä itse, ihan niin kova luottamus paikalliskampaamoihin ei vielä ole, että niissä värjäisin.
perjantai 4. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti