Lämpimämpään päin

.. on sekä hermot, että keli. Samaa valitusta konttiasian suhteen voisi jatkaa kirjoituksesta toiseen. Jätetään tämä aihe kuitenkin hukan taka-alalle todeten vain, että tänään pitäisi olla miittinki Goyalin kanssa. Siellä pitäisi saada niputettua koko kaupallinen lähetys kasaan, jotta voidaan nukkua rauhassa tulevat yöt.

Kelien puolesta lämpiämistä on tapahtunut aivan viime viikkojen aikana. Päivät alkavat taasen olla reilusti kolmenkympin "paremmalla" puolella, mutta onneksi illat ovat vielä siedettäviä ja lenkilläkin pääsee käymään aivan normaalisti. Ero on kaikenkaikkiaan huomattava parin viikon takaiseen tilanteeseen nähden.

Viime viikolla saimme noudettua jatketut viisumit. Menomatka rekisteröintitoimistolle meinasi kuitenkin muodostua ylivoimaiseksi esteeksi meidän kuskille, Abdulille. Jos aurinko ei polta ihoa, niin tämä hiukan vajaalla liikkuva kuskin puolikas polttaa meidän hermot tuon tuosta. Kaverin on täysin mahdotonta seurata edes hitaasti puhuttua englantia. Olemme koittaneet antaa lappua käteen jne mutta häiskä ei vaan tajua mihin pitäisi mennä. Noh, keskiviikkona kerroimme päiväsuunnitelmamme heti aamulla, toiseen kertaan päivällä ja kolmanteen kertaan vielä juuri lähdettäessä rekisteröintitoimistoon. Tuloksena oli, että kaveri oli ajamassa ensin meille kotiin ja toisella kerralla löysimme itsemme jenkkien konsulaatin edestä... Ei auttanut osoite, suullinen neuvonta tms.. Vain viikkoa aikaisemmin olimme olleet ko paikassa 2 kertaa. Olisi mukava nähdä mitä siellä nupin sisällä liikkuu. Onneksi viikonloppuna saimme Abdul #2 ajamaan sunnuntaiksi sekä saman Durien nimisen kaverin, joka oli meillä jopa viikon ajamassa alkuvuodesta. Viikonloppu siis sujui ongelmitta, kerrankin.

Lauantaina päivällä poikettiin katsastelemassa vaatteita yms ja iltasellaan poikettiin Besant Nagarissa pokerin peluun merkeissä. Mike teki illaksi kasan laskiaispullia jotka maistuivatkin melko hyvin pelaajille ja taustahengettärille. Mäkeä ei alettu laskemaan huonon lumitilanteen vuoksi, eikä se kovin hyvin olisi tässä pannukakkukaupungissa onnistunutkaan. Sunnuntaina ajeltiin jälleen vaateostoksilla sekä illallistettiin Sannan ja Jannen kanssa Asianassa ystävänpäivän kunniaksi. Ruokakin oli ihan jees, sellaista piperryssafkaa. Kovin hiljaiselta paikka näytti, meidän lisäksi paikalle oli saapunut suunnilleen kymmenkunta muuta, jotka oli hajasijoitettu ympäri isoa hallia. Varmaankin illalliskortin hinta oli vaikuttanut asiaan jonkin verran?

Viikon mittaan oli taas aktiivista tyttötoimintaa, tiistaina päätimme lähteä Idealille. Nämä oli kuulemma laskuissa ensimmäiset läksiäiset. Lisää ehdimme varmaan tässä puolentoista kuukauden mittaan viettämään useammat. Rannalla pelailimme lentistä, tällä kertaa tuulikaan ei ollut ihan mahdoton. Hiekka oli niin kuumaa, ettei siinä oikein paljain jaloin talsittu. Sandaaleilla pelaaminen oli vähän niin ja näin. Onneksi kaikkien pelitaidot olivat tasaisesti ruosteessa. No, tuli ainakin hiki. Tosin se olis tullu vähemmälläkin hyppimisellä.

Keskiviikkona oli OWC Madrasin Garden Tea -tapahtuma, jossa pääsimme kurkkaamaan ameriikan konsulin rouvan puutarhaan. Päällimmäiseksi mieleen jäi tontin vierestä virtaavan Adyar-joen jokseenkin huono haju... Paikalle oli tullut hyvin väkeä, vaikka ajankohta klo 15-17 ei ehkä ollut paras mahdollinen. Monilla oli jo kiire palautella autoja, jotta siipat pääsee töistä pois. Teetä oli tarjolla ja pientä suolaista, sekä runsaasti makeaa.

Muutoin viikko on mennyt kouluhommien merkeissä. Tulevien vieraiden varalle on myös suunniteltu ohjelmaa. Nyt sunnuntaina mennään Delhiin ja tarkoituksena käydä vilkaisemassa Taj Mahal ja pörrätä hieman pääkaupungissa Annen ja Katrin kanssa. Keskiviikkona palaamme koko remmillä Chennaihin. Sitten seuraavalla viikolla onkin tyttöjen retki Mysoren maastoon ja tarkoitus on valloittaa myös luonnonpuiston puolta... Tarinoita siis luvassa jatkossa muualtakin kuin Chennain kotikulmilta.