Torstaina toimistot piti kiinni yleislakko, jolla haluttiin osoittaa sympatioita Sri Lankan levottomuuksissa kärsiville tamileille. Meillehän se tarkoitti retkipäivää ja suuntasimme Mamallapuramin kalliokaivauksia katsomaan (n.50 km päähän), joka on maakunnan turistivetonaula ja maailmanperintökohde. Hellettä uhmaten kierrettiin täällä Pallava-kuninkaiden vanhassa satamakaupungissa neljä aluetta läpi. Mitään hurjaa turistiryntäystä paikalla ei ollut, mutta muutama länsimaalainen kuitenkin nähtiin paikallisten lisäksi. Intialaisille pääsymaksu oli 10 rupiaa ja muille 250 rupiaa (n.3 e), innokaita opastuksen ja kiviveistosten myyjiä sai hätistellä matkan varrella. Graniittiin oli kaivettu malliksi dravidialaisten temppeliarkkitehtien toimesta pyhäkköjä, kalliopiirroksia ja meren rannalle myös temppeli (1200 vuotta vanha). Täällä seikkaili joku aika sitten myös Amazing Race, jos joku sattui katsomaan. Alue oli pitkään hiekan sisässä ja parisataa vuotta sitten se onnekkasti löydettiin ja kaivettiin esiin. Tsunami pyyhkäisi 2004 myös Mamallapuramin yli, mutta turistikohde kunnostettiin nopeammin kuin muut alueet täällä.

Lakon vuoksi paikalliset kaupat/ravintolat olivat kiinni, joten ajelimme yhdelle hotellille syömään. Siellä tapasimme suomalaisporukkaa, jotka olivat olleet vajaat pari vuotta täällä komennuksella ja lopettelemassa piakkoin. Hotellilta löytyi myös tähän mennessä paras ranta (tuoleja, aurinkovarjoja,rantalentiskenttä) johon pääsee muutkin kuin asukkaat pientä maksua vastaan. Jäimme joksikin aikaa jakamaan kokemuksia ja saamaan monenlaista vinkkiä elämiseen Chennaissa. Suomalaisia löytyy kaupungista enemmänkin ja yhteisiä aktiviteetteja järjestetään säännöllisesti. Joten vappuna varmaan tutustutaan sitten laajemminkin maanmiehiin ja naisiin.

Perjantaina otettiin uusi yritys rekisteröintitoimistoon. Asialliset vaatteet ylle ja pyydetyt lisädokumentit hyvään järjestykseen sekä hieman sisua poskeen. Jonotus sujui edellistä kertaa jouhevammin ja taas aivan erilaisessa järjestyksessä. Jonotettuamme noin kymmenisen minuuttia aulabaarin juuri uusituilla tuoleilla pääsimme jonottamaan pienempään koppiin, josta matka jatkui ilmeisesti kaikkein korkeimman tuomarin juttusille. Hänelle ei kuitenkaan tarvinnut kuin sanoa hyvät huomenet ja lopuksi näkemiin. Odotimme kyllä hieman jännityneenä seuraavaa tapahtumaa.. Tilanne vastasi karkeasti ottaen kesäauton katsastusta, jossa hikeä pidätellen odotellaan tuomiota. Seuraavaksi meidät ohjattiin Help Deskin ääreen odottamaan papereiden jatkokäsittelyä. Sieltä saimmekin luvan mennä pankkiin maksamaan rekisteröinnin myöhästymismaksu, koska paperit näyttivät olevan kunnossa näennäisesti. Otimmekin toiveikkaana suunnan kohti HDFC-pankkia. Täällä meidän kotipankissa oli tietysti sähkökatko, joten etsittiin toinen. Menomatka toiselle konttorille muodostui hiukan ahtaaksi, koska kotipankista saatiin mukaan hemmo, joka hoiti puhumisen naapurikonttorissa. Kuskimme 1.2€ dödö ei aivan pitänyt, joten Intia avautui nenäämme jälleen tuttuine tuoksuineen automatkan aikana.. Yhtä kaikki, ehdimme takaisin rekisteröintitoimistoon juuri ennen sen sulkemisaikaa. Pääsimme jonottamatta (toki kerran meidät käskettiin istumaan - ehkä kahdeksi sekunniksi). Näennäisesti kunnossa olleet paperimme joutuivat jälleen syyniin samojen kaiffareiden toimesta ja tuomioksi tuli tällä(kin) kertaa hylsy. Nyt puuttuivat Henkan passin ja viisuminkopiot Miken hakemuksesta. Noh, onneksi tässäkin asiassa on haistettu bisnes samaan taloon järjestetty paikallinen Siwan ja Kopijyvän sekoitus hoiti huimaa 4 rupian korvausta vastaan meille tarvittavat dokut liitteeksi hakemukseen. Kaikkine papereinemme matkasimme jälleen talon toiselle puolelle jossa lähes ystäväksi muodostunut jonon järjestelijä ohjasi meidät viimeiselle luukulle. Huomasimme täällä että vuoronumeromme oli tilanteeseen nähden oikein hyvä - se oli seuraava. Ehkä parin minuutin istuskelun jälkeen menimme puhumaan lasiseinän takana nojuneelle virkailijalle joka ottikin paperimme vastaan lähes kakistelematta. Yhden muodollisen virheen löydettyään (sopparista puutui loppumispäivä) hän totesi, että päätös tulisi kuun loppuun mennessä. Jäämme odottelemaan viimeistä vasaraniskua..

Tämä mainittu "Help desk" nimettiin meidän keskuudessa uudelleen "Trouble deskiksi". Uskomattoman tyly palvelu vetää vertoja mennentullen meikäläisille AKE:lle yms palveluhalun pohjanoteerauksille. Illalla menimme vielä suomalaisporukan läksiäisillalliselle yhdelle hotellille ja samalla tuli syötyä ensimmäinen pihvi Intiassa! Hyvää oli. Mielenkiintoinen detaili jäi erään kollegan yrityksestä saada jääkylmä votkashotti: Tuloksena oli muutamien vaihdatettujen harjoittelukappaileiden jälkeen toinen tarjoilija loppuillaksi, onnistunut tilauksen toimitus ja 15% alennus seuraavista tilauksista.. Operaatioon kului tosin vajaa pari tuntia. Välillä tuntuu, että hölmöläisten tarinat on kirjoitettu jossain lähistöllä..